Seenaa Oromoo: Sirna, Sochii fi Hawaasummaa

Afoola fi Seenaa Uummataa

Ummanni Oromoo seenaa isaa bifa afoolaa fi aadaa darbaa-darbaan walitti himuun dagaagaa dhufe. Seenaan Oromoo bal’aa fi haala addaa qabu, gara ganda gandaatti adda ta’us, sirna tokko jalatti walitti dhufuun of ibsa.

Sirna Gadaa – Bu’uura Bulchiinsaa Oromoo

Akka seenaan agarsiisutti, Oromoon sirna bulchiinsaa mataa isaa qabu – Sirna Gadaa jedhamu. Sirni Gadaa seera, heera, siyaasa, dinagdee fi aadaa Oromoo hunda hammata. Sirna Gadaa kana Oromoon bulchiinsa dimokraatawaa irratti hundaa’e kan ittiin of bulchu ture.

Mootummoota Oromoo

Oromoon mootummoota ofbulchan muraasa qaba ture, akkasumas saboota ollaa waliin qooddata. Isaan keessaa mootummoonni beekamoo naannoo Gibee jiran:

Geeraa

Gommaa

Garo

Guumaa

Jimmaa

Limmuu-

Inaariyaa

Jireenii

Mootummoonni kunneen siyaasaa, diinagdee fi diinqiessaa cimaa qaban ture. Akkasumas, ummata Sidaamaa waliin hariiroo siyaasaa fi aadaa qabaachaa turan.

Walitti Bu’iinsa fi Hawaasa Oromoo

Akka seenaan dubbatutti, Oromoon saboota ollaa waliin waldiddaa kara nagaa fi waraanaa gaggeessaa ture.

Walmorkii Oromoo fi Amaaraa, Sidaamaa fi Sumaalee gidduu ture siyaasa fi bulchiinsa biyyattii irratti dhiibbaa godhe.

Godaanisa Oromoonni akka Yajjuu gara Kaabaa, fi Arsii gara kibbaa, gara lafa Sumaalee fi Sidaamaatti godhan, bifa qabeenya irratti hirmaachuuf fi bal’ina lafa argachuuf yaalame ture.

Kana keessaa siyaasni sanyii Itoophiyaa har’aa irratti bu’uura ta’e.

Waraana fi Hawaasa Islaamaa

Oromoonni Bahaa – keessumaa warra Islaama hordofan – waliin Sumaalee fi Affaar waliin hariiroo cimaa qabu turan. Isaan kunis qaama Sulxaana Adaal turan, hoogganaa Imaam Ahimad Ibin Ibraahim Al-Gaazii jalatti loltoota Kiristaana Impaayera Abisiiniyaa irratti duulan.

Qorannaa Seenaan: Yaada Riichaard Paankirasti

Qorataan seenaa Riichaardi Paankirasti akka jedhetti, odoo humnoonni Yuurooppii hin dhufin dura, naannoon har’a Itoophiyaa, Eertiraa fi Somaaliyaa jedhaman keessatti sirni of bulchuu fi hariiroon saboota addaa addaa jiru ture. Mootummaan Itoophiyaa ammaa kan hundaa’e boodas, seenaa Oromoo fi saboota biraa irratti bu’uurri godhame haala garaa garaa of keessaa qaba.

Seenaa Oromoo qofa utuu hin taane, seenaa guutuu Itoophiyaa fi Gaanfa Afrikaatiif bu’uura cimaa dha. Guddina hawaasummaa, siyaasaa fi diinagdee keessatti Oromoon shoora olaanaa qaba turee fi ammas qaba. Sirna Gadaa, walitti dhufeenya saboota ollaa fi amantii gara garaa keessatti hirmaachuun Oromoo seenaa jabaa fi hangafa qabu agarsiisa.